Vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastaville kehitetty IPS-työhönvalmennus auttaa työllistymään avoimille työmarkkinoille
THL:n tutkimuksen mukaan psykiatriseen hoitoon integroitu IPS-työhönvalmennus tukee selkeästi vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien työllistymistä.
Arviointitutkimuksen mukaan puolet henkilöistä, jotka sairastavat vakavaa mielenterveyden häiriötä pääsi kiinni työelämään, kun he osallistuivat IPS-työhönvalmennukseen. Osallistuneista 38 prosenttia työllistyi palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille ja loput etenivät työmarkkinoille muulla tavoin, kuten työkokeiluun.
Työ nähdään osana toipumista
IPS-työhönvalmennusta (Individual Placement and Support) on pilotoitu Suomessa vuodesta 2021 lähtien osana psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. IPS-työhönvalmennukseen ovat voineet osallistua henkilöt, joilla on hoitosuhde psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja joilla on toiveena työllistyä.
Valmennuksessa asiakas saa työhönvalmentajalta yksilöllistä, omaan tilanteeseensa räätälöityä ja kestoltaan rajaamatonta tukea työnhakuun. Työnhaussa ensisijaisia ovat valmennettavan vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Lisäksi työhönvalmentaja tukee asiakasta työpaikalla työsuhteen aikana, jos asiakas niin toivoo. Työhönvalmentaja on tarvittaessa myös työnantajan ja koko työyhteisön tukena.
Työssäkäynti tarjoaa parhaimmillaan palkkatyön antaman taloudellisen liikkumavaran lisäksi mahdollisuuksia voimaantumiseen ja itsensä toteuttamiseen. IPS-työhönvalmennuksessa tämän nähdään edesauttavan psykiatrisesta sairaudesta toipumista.
”IPS-työhönvalmennuksen käyttöönotto osana psykiatrista hoitoa edellyttää, että hoitavassa organisaatiossa on valmiutta työskennellä toipumisorientaatioon perustuvalla työotteella ja työ mielletään yhdeksi mahdolliseksi asiakkaan kuntoutumista edistäväksi tekijäksi”, kertoo tutkija Noora Sipilä.
Toipumisorientaation mukaisessa työotteessa huomio on sairauden sijaan toipumisessa, vahvuuksissa, toiveikkuudessa ja elämän merkityksellisyydessä.
”Psykiatrisessa hoidossa työllistymisen tuki tulisi nähdä entistä vahvemmin osana vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavan hoitoa ja kuntoutusta. Työllistyminen on monen asiakkaan toive, ja monen työkyky myös riittää avoimilla työmarkkinoilla työskentelyyn”, Sipilä toteaa.
Osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille tulee tukea
Tutkimus toi esille, että IPS-työhönvalmennus tuo kaivatun lisän työllistymisen tukemiseen henkilöille, jotka sairastavat vakavaa mielenterveyden häiriötä. Osatyökykyisille työllistyminen ei kuitenkaan ole aina helppoa.
”Erilaisten etuuksien ja ansiotulojen yhteensovittaminen on usein haastavaa ja voi vaarantaa asiakkaan toimeentulon jatkuvuuden”, muistuttaa tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
Osa-aikatyö on monelle vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavalle ainakin alkuun todennäköisempi vaihtoehto kuin suoraan kokopäiväiseen työhön siirtyminen.
”Osa-aikatyön yhdistämisen etuuksiin tulisi olla kannattavaa. Joustava siirtymä kohti kokoaikatyötä tulisi mahdollistaa ilman, että asiakkaan toimeentulo vaarantuu”, Appelqvist-Schmidlechner huomauttaa.
IPS-työhönvalmennuksesta toivotaan pysyvää osaa psykiatriseen hoitoon
Alueellisissa IPS-hankkeissa työskennelleet psykiatristen poliklinikoiden ammattilaiset olivat yksimielisiä siitä, että IPS-työhönvalmennus tukee erinomaisesti mielenterveyskuntoutujan työelämätavoitteita ja psykiatrisesta sairaudesta toipumista. IPS-työhönvalmennuksen toivottiin olevan kiinteä osa psykiatrista hoitoa tulevaisuudessakin.
”Mielenterveyden häiriöstä toipuvien työvoimapotentiaali tulisi tunnistaa ja tunnustaa laajasti yhteiskunnassa – niin palvelujärjestelmässä, työnantajien keskuudessa kuin julkisessa keskustelussakin. Tulisi miettiä, millä keinoin tämä potentiaali saadaan käyttöön henkilöiden itsensä ja koko yhteiskunnan hyödyksi”, Noora Sipilä toteaa.
IPS-työhönvalmennuksen tiedetään olevan vaikuttava ja käyttökelpoinen työllistymisen tuen menetelmä myös muille.
”Menetelmää on suositeltava kokeilla myös muissa asiakasryhmissä, esimerkiksi työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten parissa”, kertoo Appelqvist-Schmidlechner.
IPS-työhönvalmennus herättää rohkaisevien tulosten vuoksi kasvavaa mielenkiintoa. Toimintamallin laajentaminen on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Valmennuksen vakiinnuttaminen on vuosina 2025–2027 osa Terveydeksi – kansallista terveys- ja hyvinvointiohjelmaa.
THL:n arviointitutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2023–2024 IPS-työhönvalmennusta toteuttaneissa aluehankkeissa kuudella hyvinvointialueella: Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Tutkimukseen osallistui 254 IPS-työhönvalmennuksen aloittanutta henkilöä sekä psykiatrian ammattilaisia ja IPS-työhönvalmentajia psykiatrian yksiköistä. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselylomakkein, haastatteluin sekä asiakasdokumentaatiota hyödyntäen. Tutkimus toteutettiin osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).
Lähde
Lisätietoja
Noora Sipilä
tutkija
THL
puh. 029 524 7929
[email protected]
Kaija Appelqvist-Schmidlechner
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7275
[email protected]
